Yhdistyksen toiminnan ensisijainen tarkoitus on sen säännöissä määritellyn aattellisen tarkoituksen toteuttaminen

Suomessa on väkilukuunsa nähden valtava määrä yhdistyksiä vaikkakin Patentti- ja rekisterihallituksen mukaan rekisteröityjen yhdistysten määrä on viime vuosina ollut laskusuuntainen. Voidaan kuitenkin todeta, että suuri määrä suomalaisista on jollain tapaa tekemisissä yhdistysten toiminnassa, esimerkiksi osallistumalla vapaaehtoistoimintaan, olemalla jäsen tai lahjoittamalla satunnaisesti rahaa tai tavaraa yhdistysten toiminnan tueksi. Yhdistystoiminta koetaan Suomessa tärkeäksi ja ihmisiä motivoi halu auttaa tai edistää yhteistä hyvää.

Yhdistykset perustetaan aatteellista toimintaa varten eikä toiminnan tarkoituksena näin ollen ole pyrkiä voiton tavoittelemiseen tai taloudellisen edun hankkimiseen yhdistystoimintaan osallistuville. Yhdistyslain 2 §:n mukaan yhdistyslaki ei koske yhteisöä, jonka tarkoituksena on voiton tai muun välittömän edun hankkiminen siihen osallisille taikka jonka tarkoitus tai toiminnan laatu on muuten pääasiassa taloudellinen.

Yhdistysten toiminnan ensisijainen tarkoitus on sen säännöissä määritellyn aatteellisen tarkoituksen toteuttaminen. Yhdistyksen tulisi harjoittaa yhdistyslain 5 §:n mukaan vain sellaista taloudellista toimintaa, josta on määrätty sen säännöissä tai joka muutoin välittömästi liittyy sen tarkoituksen toteuttamiseen taikka jota on pidettävä taloudellisesti vähäarvoisena. Vinnikainen & Perälä (2020) mainitsee, että yhdistysten liiketoiminta voi toisaalta olla hyvinkin laajaa, koska yhdistyksen säännöissä määrätty toiminta on voinut muuttua ajan saatossa kilpailluksi toiminnaksi. Yhdistyksen toiminta on siis tällöin pysynyt samana, mutta esimerkiksi yritykset ovat alkaneet tuottamaan samanlaista palvelua, jolloin toiminta kilpailee keskenään.

Päätösvaltaa tarkasteltaessa yhdistyksen jäseniä voidaan verrata yritysten omistajiin

Osakeyhtiön omistus katsotaan suoraan omistettujen osakkeiden määrästä suhteessa kaikkiin osakkeisiin ja osakeyhtiössä osakkeet antavat omistajilleen myös oikeuden päätöksentekoon. Yhdistyksissä kuitenkin suurinta päätösvaltaa käyttävät yhdistyksen jäsenet. Jäsenet käyttävät päätösvaltaansa yhdistyksen kokouksessa.

Päätösvaltaa tarkasteltaessa yhdistyksen jäseniä voidaan siis verrata yritysten omistajiin. "Siinä missä omistajat odottavat tuottoa sijoitukselleen, jäsenillä on oikeus vaatia tuloksellista toimintaa oman yhdistyksen säännöissä mainitun aatteellisen tarkoituksen toteuttamiseksi." (Perälä, Juutinen, Lilja, Lindgren, Reinikainen & Steiner 2008.)

Yhdistyksen jäsenten tulisi olla aktiivisia sekä hyvin perillä yhdistyksen toiminnasta, jotta jäsenistö pystyisi valvomaan päätösvaltaansa käyttäen, että yhdistys toteuttaa säännöissä määrättyä tarkoituksenmukaista toimintaansa. Yhdistyksen toiminnan tulisi olla siis jäsenistölle päin riittävän informatiivista ja läpinäkyvää, jotta jäsenistö osaisi puuttua ajoissa oikeisiin asioihin. Yhdistyksen johtamisen tulisi perustua jäsenistön huomioivaan johtamiseen.

Perälä ym. (2008) mukaan jäsenistön huomioivassa johtamisessa hallitus huolehtii organisaation toiminnasta sellaisella tavalla, että yhdistyksen sääntöjen edellyttämä tarkoitus toteutuu jäsenistön ääntä kuunnellen. Lähtökohtana voidaan pitää myös sitä, että yhdistyksen toimivalla johdolla on velvoite pyrkiä selvittämään yhdistyksen jäsenistön toiveet sekä myös velvoite pyrkiä noudattamaan näitä toiveita, mikäli ne ovat yhdistyksen kannalta selkeitä ja realistisia (Perälä ym. 2008).

Yhdistyksien olisi hyvä luoda kattavat ei-taloudellisten mittareiden järjestelmät toiminnan tuloksellisuuden arvioimiseksi

Yhdistyksen toiminnan tuloksellisuutta on toisaalta haastavaa arvioida samoilla mittareilla, joilla arvioidaan yritysten liiketoiminnan tuloksellisuutta. Kaplan ja Norton (2004) mainitsee, että voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden olisi hyvä luoda kattavat ei-taloudellisten mittareiden järjestelmät tulosten arvioimiseksi ja toiminnan motivoimisen tueksi.

Voittoa tavoittelemattomat yhdistykset voivat seurata esimerkiksi palveluiden laatua asiakaskokemusten perusteella tai vaikkapa työntekijöiden hyvinvointia ja sitoutuneisuutta yhdistyksen toimintaan. Myös tilinpäätösinformaatiota annettaessa on hyvä pitää mielessä ei euromääräinen näkökulma.

Vaikka kyseessä on aatteellinen toiminta, ei myöskään yhdistys voi tuottaa tappiollista toimintaa tilikaudesta toiseen. Yhdistyksen jäsenistön kannattaakin huolehtia, että talousarvio on toteutettu realistisesti ennen sen hyväksymistä ja nostaa rohkeasti epäkohtia esiin. Myös toiminta- ja tai vuosikertomuksen sisältö on tärkeää käydä tarkasti läpi. Toiminta- ja vuosikertomus toimii myös historiatietona, joten sen laatiminen kannattaa hoitaa huolellisesti eikä kopiointimenetelmää käyttäen. Tuloslaskelman seuraamisen sijaan on tärkeää seurata myös yhdistyksen omaisuutta eli taseasemaa. Yhdistyksen hallitus ei voi hyväksyä toimintasuunnitelmaa tai talousarvioita yksin, vaan ne hyväksyvät jäsenistö.

Hallituksen on lain ja sääntöjen sekä yhdistyksen päätösten mukaan huolellisesti hoidettava yhdistyksen asioita

Yhdistyksen hallitus edustaa yhdistystä. Hallituksen on seurattava jäsenistön hyväksymän talousarvioin toteutumista sekä huolehtia toiminnan suunnittelusta ja raportoinnista.

Yhdistyslain mukaan hallitukseen tulee kuulua vähintään kolme jäsentä ja yhdistyksen hallituksen on lain ja sääntöjen sekä yhdistyksen päätösten mukaan huolellisesti hoidettava yhdistyksen asioita. Hallituksen on lain mukaan myös huolehdittava siitä, että yhdistyksen kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty.

Perälä ym. (2008) mainitsee, että huolellisuusvelvoitteen täyttämiseksi yhdistyksen hallituksen tulee huolehtia yhdistyksen toiminnan asianmukaisesti organisoimisesta. Vaikka yhdistyksen hallitus voi organisoida tehtäviä delegoimalla niitä eteenpäin, ei hallituksen jäsen voi delegoida hänelle kuuluvaa vastuuta, vaan hallituksella on aina valvontavastuu hallitukselle kuuluvista tehtävistä.

On tärkeä myös huomioida, että yhdistyksen hallituksella ei ole yleistä toimivaltaa, vaan tämä valta on yhdistyksen jäsenillä. Jos yhdistyksen toiminnassa tulee vastaan sellainen tilanne, jonka osalta ei ole määritelty päätöksentekijää yhdistyslaissa tai yhdistyksen säännöissä, joudutaan ratkaisua hakemaan jäsenistöltä. (Perälä ym. 2008.)

Järjestöwiki sivulla on listattu hallituksen tehtävät ja vastuut sekä asiat, joita hallitus ei voi tehdä.  https://wiki.hyy.fi/index.php/Hallitus_ja_sen_teht%C3%A4v%C3%A4t

Yhdistyksen hallituksella on yhdistyslain 39 §:n mukaan myös vahingonkorvausvelvollisuus, jos hän on tahallisesti tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhdistykselle vahingon.

Aktiivisuusvelvoite tarkoittaa, että hallituksen jäsenen tulee antaa yhdistyksen hallitustyöskentelyyn riittävä aika sekä motivaatio

Nonprofit-organisaatioiden oikeudellisiin kysymyksiin perehtynyt Milla Kokko Lehtinen (2021) mainitsee PwC:n artikellissa hallituksen aktiivisuusvelvollisuudesta, joka sisältyy hallituksen huolellisuusvelvollisuuteen. Aktiivisuusvelvoite tarkoittaa, että hallituksen jäsenen tulee antaa yhdistyksen hallitustyöskentelyyn riittävä aika sekä motivaatio. Hallitustyöskentely ja yhdistyksen edun ajaminen tulee siis ottaa vakavasti. Lehtinen (2021) mainitsee, että hallituksen jäsen voi esimerkiksi poissaolollaan osoittaa huolimattomuutta tehtävän hoitamisessa. Artikkelissa mainitaan lisäksi, että hallituksen jäsenen vastuu voi toteutua tilanteessa, jossa henkilö ottaa vastaan hallituksen jäsenen tehtävän, vaikka hänellä ei ole realistisia edellytyksiä tai tarvittavaa tietotaitoa suoriutua kyseisestä tehtävästä.

Mihin suuntaan yhdistystä halutaan viedä ja kuka vie?

Suomessa on paljon pitkään toimineita yhdistyksiä, joidenka toiminta on laajentunut ajan saatossa hyvin monimuotoiseksi. Usein yhdistyksillä on myös paljon jäseniä, jotka maksavat jäsenmaksun, mutta jotka eivät ole yhdistyksen toiminnassa syystä tai toisesta enää aktiivisesti mukana. Näin ollen on saattanut myös hämärtyä yhdistyksen olemassaolon tarkoitus.

Toisinaan yhdistyksen visio ja päämäärät eivät ole selkeitä edes yhdistyksessä työskenteleville työntekijöille, saati sitten yhdistyksen jäsenille. Joissakin tapauksessa yhdistyksellä on niin paljon eri toimintamuotoja, että ei oikein osata enää sanottaa mihin suuntaan olisi oikeasti tärkeää edetä. On toki myös mahdollista, että yhdistyksen sisällä on paljon erimielisyyksiä siitä, mikä on tärkeää ja mikä ei.

On hyvin ratkaisevaa, että yhdistyksen ylintä päätösvaltaa nauttivat jäsenet ovat riittävän tietoisia yhdistyksen toiminnasta ja sen taloudellisesta tilasta. Yhdistyksen hallituksen ja johdon tulee pystyä raportoiminaan kyseiset asiat riittävän kattavasti, jotta yhdistyksen ylin toimielin kykenee tekemään oikeat päätökset.

On harmillista, jos yhdistyksen kokoukset, joissa ylintä päätösvaltaa käytetään, etenee niin sanotusti autopilotilla. Vaikka esimerkiksi taloudellisten asioiden ymmärtäminen saatetaan kokea vaikeana, on hyvä kyseenalaistaa asioita ja ajatella kriittisesti. Jäsenellä on kuitenkin oikeus odottaa yhdistykseltä tuloksellista toimintaa ja yhdistyksen johdolta ja hallitukselta avointa ja rehellistä jäsenistön huomioivaa johtamista.

Mielestäni yhdistysten jäsenten tulisi aika ajoin pysähtyä pohtimaan yhdistyksen toimintaa hieman laajemmin miettimällä esimerkiksi seuraavia asioita:

• Mitä varten yhdistys toimii, mikä on sen sääntöjen mukainen varsinainen toiminta?
• Millaisia toimintamuotoja yhdistyksessä on?
• Millaista liiketoimintaa yhdistys harjoittaa ja palveleeko liiketoiminta yhdistyksen sääntöjen mukaisen toiminnan toteuttamista?
• Mikä on yhdistyksen taloudellinen tila ja onko talousarviot realistisia? Pysyykö yhdistys taloudellisissa tavoitteissaan?
• Miten yhdistyksen toiminnan tuloksellisuutta seurataan?
• Ovatko yhdistyksen palvelujen piirissä olevat henkilöt tyytyväisiä?
• Ovatko yhdistyksen työntekijät motivoituneita ja onko työhyvinvointi kunnossa?
• Mikä on yhdistyksen päämäärä eli visio sekä strategia vision saavuttamisen tueksi?
• Onko yhdistyksen johdolla ja jäsenillä sama päämäärä?  Mihin suuntaan yhdistystä halutaan viedä ja kuka vie?
• Miten yhdistyksen johto ja hallitus toimii?
  
• Toteutuuko yhdistyksessä hyvän hallintotavan kolme keskeistä periaatetta? avoimuus (openness) rehellisyys (integrity) ja tilivelvollisuus (accountability)
  

Yhdistyksissä on mielestäni tärkeä aktivoida myös nukkuvia jäseniä ja mikäli mahdollista, saada yhdistykseen lisää uusia innokkaita jäseniä, jotka ovat kiinnostuneita ajamaan asioita yhteisen hyvän vuoksi. Parhaimmillaan yhdistykset ovat työkaluja, joidenka kautta ihmiset voivat edistää yhteiskuntaa palvelevaa aatteellista toimintaa sekä yhteistä hyvää, yhdessä kaikkien niiden henkilöiden kanssa, jotka ovat kyseisen yhdistyksen toiminnasta ja periaatteista kiinnostuneita ja jotka ovat valmiita sitoutumaan yhdistyksen toimintaan.

Marko Pihlaja

Lähteet

PwC Suomi. Hallituksen jäsenen vastuu yhdistyksissä ja säätiöissä - 5 vinkkiä vastuun rajoittamiseen.   https://uutishuone.pwc.fi/hallituksen-jasenen-vastuu-yhdistyksissa-ja-saatioissa-5-vinkkia-vastuun-rajoittamiseen

Järjetöwiki. Hallitus ja sen tehtävät https://wiki.hyy.fi/index.php/Hallitus_ja_sen_teht%C3%A4v%C3%A4t

Kaplan, R.S. & Norton, D.P. 2004. Strategiakartat. Aineettoman pääoman muuttaminen mitattaviksi tuloksiksi. Helsinki: Talentum Oyj.

Patentti- ja rekisterihallitus

Perälä, J., Juutinen, S., Lilja, M., Lindgren, G., Reinikainen, M. & Steiner, M-L. 2008. Yhdistyksen hyvä hallinto. Helsinki: WSOYpro

Vinnikainen, M. & Perälä, S. 2020. Yhdistyksen ja säätiön tilinpäätösmalli. Helsinki: ST-Akatemia Oy

Yhdistyslaki 26.5.1989/503